Regin
En rupea kertomaan samoista yksityiskohdista, joista Samikin kertoin, kuten matkajärjestelyt ja mitä yleistä tapahtui. Kerron vain sen mitä oma hahmoni teki tarinassa ja kaiken sen mitä Samin hahmo ei tiennyt.
Siis peli alkoi siitä kun soudimme Lohilaaksoon (tosin itse olin pienessä veneessä, koska hahmoni oli palkattu tiennäyttäjä joten oli loogista, että olin alkupäässä seuruettamme). Rantauduttuamme otin pikaisen yleissilmäyksen maastoon, kuten minulla aina tapana tehdä saavuinpa mihin tahansa. Paikka oli hieno ja ajattelin, että kumpa meilläkin olisi jokin tälläinen paikka. No siinä sitä edettiin ja tutustuttiin hieman paikkoihin. Olin jo tuossa vaiheessa hieman sivummalla Havarista (Samista) ja eipä aikaakaan, kun seurueessamme ollut pakkolainen ilmoitti, että eräs tärkeä matkakassi oli jäänyt lähtöpaikkaamme ja takaisin olisi mentävä. Minulle ilmoitettiin siksi, kun olin todellakin suuri matkalainen, joka toimi tiennäyttäjä klaanille. No minä ja pakkolainen ja seurueessamme ollut sotilas (Lasse Saraste, joka oli eräs pelintekijöistä) läksimme soutamaan. Tietysti minulla ja Vigsonilla (Saraste) oli pieni kiilto silmässä, että ei tätä ilman palkkaa tehdä.
No reissu meni ja palasimme ja saimme, kuin saimmekin palkkamme. Klaanimme johtajan puoliso luovutti meille kummallekin yhden hopeamarkan ja saimme tavernasta pullon/mies. No sitähän mentiin sitten juomaan yksi pullo (valitettavasti unohdimme vaatia toista pulloamme). Olin siinä vaiheessa saanut Vigsonista jo hyvän toverin ja keskustelimme monta kertaa. No aikaa kului, saimme syötyä ja kävimme käräjät (Sami valaisikin jo asiasta). Käräjien jälkeen tietty ryhmittymä (minä mukaan lukien) olimme mietteissämme tästä uskontolahkosta. (kristinusko). Minä ja Vigson ja muutama muu henkilö pidimme salaisen kokouksen. Kokousessa mietimme tätä uskonlahkoa ja mitä meidän pitäisi tehdä, koska emme sulattaneet tätä asiaa, kyllähän vanhat Jumalat oli niitä mihin uskoa. Päätimme pitää uuden tapaamisen heti kun tulisi pimeä.
Läksimme jokainen hieman eri suuntiin ja eri aikaan. Siinä vaiheessa oli kilpailut joihin minäkin osallistuin, vedettiin köyttä ja kisattiin miekasta, joka oli palkintona. Siinä vaiheessa minulla ja Vigsonilla oli suunniltelma. Suunitelmana meillä oli tehdä ryöstöretki Englantiin. Minä toimisin oppaana ja hankkisimme reissuun muutaman berserkin ja tuttavamme. Tarkoitus oli myöskin käydä rautaa Scotlannista. Emme vielä päättäneet mitään pysyvää. Pidimme kokousen jossa mietimme tähän uskonlahko asiaan ratkaisua. Yksi vaihtoehto oli jopa Lohilaaksolaisten Godin murhaaminen, sillä hänen suhtautuminen Kristinuskoon epäilytti meitä. Mutta meitä harmitti, se että Godin vaimo oli ollut meidän kokouksessamme mukana ja jos murha olisi tapahtunut, meitä olisi varmaaan osattu epäillä. Minun hahmollani oli siinä vaiheessa muutakin tekemistä. Nimittäin olin kiinnopstunut eräästä rautahansikkaasta. Minä ja berserkkimme Helgi yritimme ratkaista arvoitusta, missä hansikas olisi. Valitettavasti etsintämme ei tuottanut tulosta (pelin jälkeen sain tietää, että kartta mistä hansikkaan olinpaikan olisi saanut selville, oli ollut erään aitan alla, jossa olimme jo tutkineet, vaan emme näköjään tarpeeksi hyvin).
Minä ja Vigson sovimme, että aamulla löisimme suunnitelman ryöstöretkestä paperille. No nyt oli jo hyvin myöhä ja ainut merkittävä asia mitä enää tapahtui oli, Lohilaakson godin pojan kjartanin murha. Asian tyynnyttyä minäkin päätin lähteä nukkumaan. Aamulla kun heräsin ja pääsin syömään aamiaisen, keskustelin Vigsonin kanssa matkastamme, ja olimme sitä mieltä, että meidän kannattaisi matkustaa Roomaan. Tiesin paikan, vaikken kuiteskaan niin hyvin kuin Islantia ja Englantia. Mutta kun suunnittelimme matkaa, emme onnistuneet saada tarpeeksi rahoitusta, joten meidän täytyi päättä, että tekisimme ensin pienemmän ryöstöretken Englantiin, josta saaduilla varoilla voisimme rahoittaa matkan Roomaan. Löimme suunnitelman lukkoon ja kirjuri kirjasi matkasta tietoja ja antoi meille sen kirjattuan sen ja meidän kirjoitettua "puumerkkimme". Eräs matkaan lähtijöistä oli nuori sepän alku Havar (Tikka).
Mielenkiintoista meidän Ingame tapahtumista oli se (kuten oikeassa elämässäkin) meidän vastakohtaisuus. Minä olin mukana salaliitossa, joka oli Kristinuskoa vastaan ja sattumalta Havar mainitsi minulle illalla, että oli liittynyt siihen uskontoon :) No oli hän kuiteskin luopunut siitä. Todellakin jouduimme lähtemään ennen loppubriefia, mutta olin tyytyväinen reissuumme, sillä pelin tunnelma oli suuremmoinen. Peli oli omasta mielstäni hyvä juuri sen takia, ettei kyseessä ollut mikään mätkintä tapahtuma vaan tarkoitus oli saada hyvä tunnelma ja se onnistui.( Kiitokset Samille, sillä ilman häntä en olisi koko reissuun lähtenyt).
- Mika "Destiny" Virtanen